Lämpi­mästi terve­tuloa konserttiin! Sunnun­taina 13.3. vietetään Marian ilmes­tys­päivää. Sen kunniaksi halusin ottaa konsert­tioh­jelmaan mukaan useampia teoksia, joilla on Mariaan liittyvä teema. Konser­tissa esitetään kaksi kantae­si­tystä, Preludium uruille ja Maria-musiikkia sopraa­nolle, tenorille, sekakuo­rolle ja uruille. Molemmat teokset on sävel­letty tätä konserttia varten. Södergran-laulusarja, joka myös sisältää Maria-tematiikkaa, esitetään konser­tissa ensim­mäistä kertaa kokonai­suu­dessaan. Teokset on sävel­letty 2000-luvulla, paitsi Stycke för flöjt, joka on vuodelta 1982.

Preludium on lyhyt urkukappale rondo­muo­dossa. Olen käyttänyt Prelu­dissa aiheita ruotsin­kie­lisen virsi­kirjan virrestä 55, missä teksti on muunnelma Marian ylistys­lau­lusta. Virsi­me­lodia on saksa­lainen O Mensch bewein dein Sünde gross. Preludi on sävel­letty helmi­kuussa tänä vuonna. Se on tehty Markus Malmgre­nille ja tätä konserttia varten.

Fyra sånger – Neljä laulua on laulusarja, jonka Kamari­kuoro Novena ja sen johtaja Nina Kronlund tilasivat minulta noin viisi vuotta sitten. Tilaajat ehdot­tivat, että käyttäisin Edith Söder­granin tekstejä. Valitsin sellaiset runot, jotka olisivat sopivia esitet­tä­väksi kirkossa. Ensim­mäinen laulu, Kristen trosbe­kän­nelse, on sävel­letty neliää­ni­selle naiskuo­rolle, muut laulut ovat sekakuo­rolle. Novem­ber­morgon on laajin laulu tässä sarjassa. Tekstissä on luonnon­mys­tiikkaa ja viitteitä raama­tun­teks­teihin, esim. Ps. 48:10 ja Matt.7:15,18–20, 22. Kolman­nessa laulussa Guds moders ros olen yrittänyt luoda kehto­lau­lu­tyyp­pisen yksin­ker­taisen laulun, missä teksti on keskiössä.

O himmelska klarhet på barnets panna päättää tämän laulusarjan. Runon kahdella ensim­mäi­sellä säkeis­töillä on viitteitä raamatun tekstiin Matt.18:10 “Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäi­sistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaal­lisen Isäni kasvoja. ” Kamari­kuoro Novena on aikai­semmin kantae­sit­tänyt laulut erikseen Espoon tuomio­kir­kossa ja Olarin kirkossa. Konser­tissa laulusarja esitetään ensim­mäistä kertaa kokonai­suutena.

De profundis on fantasia kahdelle urkurille nelikä­ti­sesti. Teos tilattiin Kokkolan kirkon uusien Åkerman & Lund ‑urkujen vihkiäis­juh­la­kon­serttia varten. Tilaajat, urkurit Stefan Lönnquist ja Ritva Göös kantae­sit­tivät De profun­disin Kokkolan kirkossa 22.9.2002. Teoksessa käytin otteita virrestä 267, Sua syvyy­destä avuksi nyt huudan, Jumalani ‑melodiasta sekä kaksi­tois­ta­sä­vel­riviä. Psalmi 130 oli inspi­raa­tio­lähde ja vaikutti teoksen kokonais­muotoon.

Vuonna 2008 eräs kantto­ri­kollega kysyi minulta, löytyykö tuotan­nossani Maria-aiheinen sekakuo­roteos. Hän etsi sopivia lauluja seura­kunnan vokaali-yhtyeelle, joka oli lähdössä Irlantiin kiertu­eelle. Ajattelin, että tässä on hyvä syy tehdä Maria-aiheinen kuoro­kappale. Valmis teos Ave Maria sekakuo­rolle, missä kaikki äänet on jaettu (SSAATTBB), ei sopinut pienem­mälle yhtye­ko­koon­pa­nolle, joten se jäi pöytä­laa­tikkoon. Vuonna 2010 Kamari­kuoro Novena Nina Kronlundin johdolla kantae­sitti Ave Marian joulu­kon­ser­tissaan Espoon tuomio­kir­kossa. Laulu on myös heidän Maria-nimisellä cd:llään.

- Suurin osa viimeisen 35 vuoden aikana säveltämästäni musiikista on kirkkomusiikkia, kantaatteja, oratorio, motetteja, yksinlauluja ja urkukappaleita. Kuva: Pekko Vasantola / Kirkko soikoon

- Suurin osa viimeisen 35 vuoden aikana sävel­tä­mästäni musii­kista on kirkko­musiikkia, kantaatteja, oratorio, motetteja, yksin­lauluja ja urkukap­pa­leita. Kuva: Pekko Vasantola / Kirkko soikoon

Misericordia Domini on alkumusiikki, joka on sävel­letty Viikin kirkon uusien Porthan-urkujen käyttöön oton juhla­messua varten. Teoksen alussa on hidas johdanto, missä olen käyttänyt aiheita psalmi­musii­kistani Herran rakkaus täyttää maan. Kantae­sitys oli juhla­mes­sussa 6.4.2008 Viikin kirkossa. Toimin messussa urkurina.

Stycke för flöjt soolo­hui­lu­kappale vuodelta 1982. Se on tehty opiske­luaikana harjoi­telmana kaksi­tois­ta­sä­vel­tek­nii­kassa professori Einojuhani Rauta­vaaran johdolla. Tein rivin vanhasta omasta teemasta, joka olin tehnyt huilu­kap­pa­letta ajatellen muutama vuotta aikai­semmin. Stycke för flöjt voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Ensim­mäi­sessä jaksossa musiikki vähitellen nousee esiin ja kiihtyy, kunnes se jatkuu toiseen nopeampaan jaksoon, missä se huipentuu. Kolmas jakso on taas hidas ja medita­tii­vinen. Huilisti Liiz Jaanivald kantae­sitti Stycke för flöjtin kamari­kon­ser­tissa Helsingin Taide­hal­lissa keväällä 1983.

Viime vuoden maalis­kuussa sain kirjailija Lars Huldé­niltä tilamani tekstin Maria­musik -teostani varten. Huldénin teksti jatkaa suoraan Marian ilmes­tyk­sestä kertovan tekstin (Luuk. 1.28–38) jälkeen Maria-monolo­gilla, missä Maria pohtii pelok­kaana enkeli Gabrielin tuomaa viestiä.

Ensim­mäinen osaa Bebådelsen alkaa urkujen johdan­nolla, missä tiheät soinnut muodos­tavat äänimaton. Jalkio esittelee lyhyen aiheen, joka on varioitu ote Lutherin virrestä Enkeli taivaan. Enkeli Gabriel (tenori) tuo sanomansa Marialle (sopraano) kuoron ja urkujen säestyk­sellä. Toinen osa, Marian monologi jatkuu suoraan ensim­mäisen osan jälkeen. Osan lopussa kuoro liittyy mukaan. Magni­ficat osan raken­ta­mi­sessa olen käyttänyt 8. psalmi­sä­veltä ja aiheita kaksi­tois­ta­sä­vel­ri­vistä. Tässä ei ole kuitenkaan kyseessä ankaraa rivitek­niikka, vaan rivin materiaali on vapaasti yhdis­tetty tonaa­liseen materi­aaliin. Neljäs osa Vi spanar uppåt himlarna on koraali.

Huldénin teksti olisi antanut mainiot mahdol­li­suudet käyttää kuiskauksia, huutoja ja muita effektejä, mutta päädyin kuitenkin yksin­ker­taiseen koraaliin, missä sanat pääsevät hyvin esille. Seuraa­vassa osassa Fecit potentiam — Han gör mäktiga verk med sin arm palataan uudelleen johdan­nosta tuttuun sointuun. Magni­fica­tissa olen käyttänyt sekä latinan että ruotsin­kie­linen teksti rinnakkain. Teos päättyy ylistävään Gloria Patriin. Sävel­lystyön aloitin syyskuussa 2015, ja teos valmistui uuden­vuo­den­päivänä 2016. Teos on tehty Kamari­kuoro Glorialle ja Timo Nuoran­teelle sekä tämän konsertin solisteja ja urkuria varten.

Haluan kiittää Kirkko Soikoon ‑festi­vaalin järjes­täjiä, että sävel­lys­kon­serttini otettiin mukaan festi­vaalin ohjelmaan. Kiitos kaikille esiin­ty­jille, Kallion seura­kun­nalle ja Lars Huldé­nille hienosta tekstistä ja kaikille, jotka ovat auttaneet käytännön asioissa.

Peter Hilli

_____

Peter Hilli 60 vuotta sävel­lys­kon­sertti

Sunnun­taina 13.3.2016 klo 16, Kallion kirkossa 

Esiin­tyjät

Kamari­kuoro Novena, johtajana Nina Kronlund

Kamari­kuoro Gloria, johtajana Timo Nuoranne

Kajsa Dahlbäck, sopraano, Niall Chorell, tenori

Åsa Gustavsson, huilu, Markus Malmgren, urut, Olli Pyylampi, urut, Tommi Niskala, urut

www.kirkkosoikoon.fi